Taru Lehtokunnas Jätettä on liikaa, kuten varsin hyvin tiedämme. Kuvasto jätelautoista valtamerissä täyttää ajatuksemme pakatessamme mandariineja lähikaupassa muovipussiin tai konmarittaessamme kotimme kaapistoihin hautautuneita tavaroita. Tietoisuus jätteeseen liittyvistä ongelmista on levinnyt laajalle, mutta silti jätemäärät eivät ole kääntyneet laskuun. [1] Usein syyksi tälle oletetaan yksinkertaisesti nykyihmisen piittaamattomuus luonnon resurssien haaskaamisesta ja haluttomuus tinkiä omasta mukavuudestaan. Tämänkaltainen… Continue reading…
Taideteos ongelmajätteenä
Tuomo Vuoteenoma Luonnonvarojen hyväksikäytön ja materiaalisen tuotannon tultua yhä yltäkylläisemmäksi on ihmisen täytynyt keksiä täytettä joutilaistuvaan olemassaoloonsa. Yksi näistä eksitentiaalisista kouristuksista on taiteen tekeminen. Kuten kaikessa ylijäämässä, myös teollisessa tuotannossa – kun markkinat ovat täynnä – syntyy varastointiongelma. Samalla tavoin kuin todellisuutemme on kuormittunut liiallisella ja tarpeettomalla materialla, taideteoksen kiertokulku ei ole orgaaninen – se… Continue reading…
Tässä teemassa julkaistut kirjoitukset: Tuomo Vuoteenoma: Taideteos ongelmajätteenäTaru Lehtokunnas: Eettisen olemisen ja luontosuhteen rakentuminen jätekäytännöissäAkseli Ekola: Ihminen saastanaJaakko Reinikainen: Haastattelussa Olli Lagerspetz ja Likainen filosofiaVisa Helenius: Mitä roskapussi pohjimmiltaan on?Veera Kinnunen: Jäte huolen ja hoivan aiheenaMinna Hagman: Odradek kohtaa objekti pikku a:nAnna Nurminen: Jätteen maailmankuvat: elollinen ja anerginen tulkintaTeemu Loikkanen: Dyykkaus, hävikkiruoka ja järjestys
Mitä ”hyvä” tarkoittaa? Arvottavien väitteiden mielekkyydestä
Ville V. Kokko Mitä arvottavat termit kuten ”hyvä”, ”pitäisi” tai ”väärin” tarkoittavat? Tällaiset sanat ovat hyvin yleinen osa arkista kielenkäyttöämme ja kaikki osaavat käyttää niitä asiaa sen enempää ajattelematta. Siksi voikin olla yllättävää huomata, että tuskin kukaan osaa noin vain antaa hyvää selitystä sille, mitä ne tarkoittavat ja että filosofit voivat väitellä aiheesta kirjakaupalla. Filosofiaa… Continue reading…
Filosofian vaikuttavuudesta
Teemu Lari Tieteelliseltä tutkimukselta vaaditaan entistä enemmän vaikuttavuutta. Vaikuttavuuskriteeri ohjaa rahoituspäätöksiä monella tasolla ja näkyi esimerkiksi strategisen tutkimuksen neuvoston perustamisena Suomen Akatemian yhteyteen vuonna 2014. Aiempi merkkipaalu tässä kehityksessä oli vuoden 2004 yliopistolaki, jossa yliopistojen perustehtäväksi tutkimuksen ja opetuksen rinnalle nostettiin yhteiskunnallinen vaikuttavuus.[1] Vaikuttavalla tutkimuksella tarkoitetaan usein sellaista tutkimusta, joka tuottaa taloudellisia hyötyjä. Esimerkiksi Inkeri… Continue reading…
Faktojen osaaminen ei ole tae oikeassa olemisesta
Mitä olen oppinut väitöskirjaa tehdessäni, osa IV Janne M. Korhonen Tätä kirjoittaessani Facebookissani on ollut puheenaiheena se, onko oikein karkottaa kahdeksan kuukauden ikäinen sylivauva takaisin sotaa käyvään maahan. On irvokasta, että asiasta joudutaan edes keskustelemaan – mutta toisaalta, keskustelu paljastaa hienosti, mitä “maahanmuuttokriittisyys” vuonna 2017 on. Samat ihmiset, jotka ovat viimeiset vuodet määkineet hengellisten johtajiensa… Continue reading…
Vaihtoehdot ovat analyysiparalyysi tai arvopohjaisuus
Mitä olen oppinut väitöskirjaa tehdessä, osa III Janne M. Korhonen Olen oppinut, etten ymmärrä politiikasta juuri mitään. Minulla ei suoraan sanottuna ole hajun munaakaan siitä, miten verotus tai valtiontalous tai vaikka koululaitos tulisi “oikeasti” järjestellä, enkä tiedä miten vaikkapa tuloerojen kasvu todella vaikuttaa sosiaaliseen dynamiikkaan. Asiat ovat oikeasti monimutkaisia ja perehtymistä vaativia, ja vain ani… Continue reading…
Lars ja Teppo Tolkku
« Paatoksen 10-vuotisjuhlanumero Arttu Heikkinen
Kuoleva kansa ja tehokkaat jätteet – Miten ajatella olemista toisin?
« Paatoksen 10-vuotisjuhlanumero Anna Nurminen Kansa on ummehtunut sana. Se löyhkää vanhoilta historiankirjoilta ja ruudilta. Kansa on tulevaisuuden ihmiselle kirosana, jonka lausuminen tuntuu yhtä pahalta kuin meille sana rotuoppi. Jäte on päivän sana. Jos haluaa vaikuttaa relevantilta ajattelijalta lähitulevaisuuden ihmisten silmissä, kannattaa kirjoittaa jätteistä. Asettaisin pelimerkkini koska vain jätteille. Kansalla häviäisin varmasti. Kansan käsite on vaarallinen…. Continue reading…
Joutilaisuus on vallankumouksellista
Mitä olen oppinut väitöskirjaa tehdessä, osa II « Paatoksen 10-vuotisjuhlanumero Janne M. Korhonen Jos haluamme parempia päätöksiä, downshifting pitäisi aloittaa hallituksen ministereistä, ja heidän työaikansa tulisi rajoittaa lailla enintään 30 viikkotyötuntiin. Tuon ajan ulkopuolella kännykkä saisi piristä ja sähköpostiin saisi päästä käsiksi vain kansallisen hätätilan uhatessa. Teollisuusmaiden ihmisiin ja ehkä aivan erityisesti meihin pohjoismaalaisiin on iskostunut… Continue reading…