Minni Matikainen, Jyväskylän yliopisto Kasvatuksen ja koulutuksen perustehtävä on vastata yhä uudelleen kysymykseen, mitä on hyvä elämä ja pyrkiä tähän päämäärään, vaikka lopullista selvyyttä onkin mahdotonta saada[1]. Opettajan käytännön työtä ohjaavaan opetussuunnitelman arvopohjaan on sisäänkirjoitettu eettisiä päämääriä, joihin koulutuksella pyritään. Silti opettaja ei ole vain asiakirjaa noudattava neutraali virkamies, vaan tekee omalla toiminnallaan jokapäiväisessä työssään… Continue reading…
KIRJOITUSKUTSU: MUUTOS
Filosofinen kulttuurilehti PAATOS etsii kirjoittajia syksyn teemanumeroon MUUTOS Kirjoittajilta toivomme omaperäistä, selkeästi ilmaistua ja ytimekästä (noin 20 000 merkkiä välilyönneillä) lähestymistä aiheeseen minkä tahansa asiaproosan lajin kautta. Artikkelin pohjana voi käyttää vaikka opintosuoritusta, kuten esseetä, kandia, gradua tai se voi olla esimerkiksi väitöskirjaasi esittelevä julkaisu. Paatos julkaisee myös teemaan liittyviä haastatteluja ja kirja-arvosteluita. Kaikki Paatokseen… Continue reading…
Onko tietoisuutta kaikkialla?
Ville Räisänen, Tampereen yliopisto Markku Terho on virkaiältään vanhin Suomessa potilastyötä tekevä neurokirurgi. Lääketieteen lisensiaatille ja neurokirurgian erikoislääkärille on 30-vuotisen uransa aikana kertynyt noin 6000 aivoleikkausta. Kun Aamulehden toimittaja kysyi Terholta sielun olemassaolosta, vastaus oli seuraava: ”Sieluun liittyy kysymys tietoisuudesta, mutta kukaan ei osaa selittää, mitä tietoisuus on. Minun on vaikea ajatella, ettei kaiken takana… Continue reading…
Juuri nyt, jos mikään mitä teet ei ole hyödyksi, mitä teet? Pohdintoja tyhjästä luontosuhteesta
Anttoni Kuusela, Jyväskylän yliopisto Ajassamme on vahva jaettu tietoisuus ympäristöongelmien vakavuudesta ja tarpeesta tehdä näille ongelmille jotain. Sanotaan että ilman luontoa emme voi elää ja että olemme tästä luonnosta riippuvaisia. Kuitenkaan konsensusta vaadittavista toimista on ollut vaikea löytää, ja suurista harppauksista ja kunnianhimoisiksi luonnehdituista päätöksistä huolimatta juuri mikään ei ole muuttunut, ja ihmiskunta jatkaa matkaansa… Continue reading…
Collective Responsibility in the Anthropocene
Yufeng Luo, University of Tartu Introduction: Climate Change and Anthropocene In the summer of 2021, two severe floods occurred at roughly the same time in southern Germany and Henan Province, China. Both caused by extreme precipitation, they have resulted in hundreds of deaths.[1] The similar catastrophic weather extremes witnessed on the two different ends of… Continue reading…
Kit Finen tarkastelu ”neutraaleista relaatioista”: mitä jää käteen ja mikä jää avoimeksi (Osa 2)
Artikkeli on saatavilla myös pdf-muodossa: http://www.paatos.fi/wp-content/uploads/2023/02/villanen-osa-2.pdf
Kit Finen tarkastelu “neutraaleista relaatioista”: mitä jää käteen ja mikä jää avoimeksi (Osa 1)
Artikkeli on saatavilla myös pdf-muodossa: http://www.paatos.fi/wp-content/uploads/2023/02/Villanen_Relaatioiden-metafysiikka.pdf
Tieteen yhtenäisyys: haastattelussa Tuomas Tahko
Maarit Heikura, Tampereen yliopisto Kansainvälisenä filosofian päivänä 17. marraskuuta On aika kaivaa aristoteleet hyllystä, sillä tänään juhlitaan Unescon kansainvälistä filosofian päivää! Unesco eli Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö lanseerasi kansainvälisen filosofian päivän vuonna 2002 korostaakseen filosofian ajatonta merkitystä inhimillisen ajattelun kehitykselle. Siitä lähtien filosofian vuosipäivää on vietetty joka marraskuun kolmas torstai. Juhlan kunniaksi julkaisemme… Continue reading…
Kirjoituskutsu: Luonto
Filosofinen kulttuurilehti PAATOS etsii kirjoittajia syksyn teemanumeroon LUONTO Kirjoittajilta toivomme omaperäistä, selkeästi ilmaistua ja ytimekästä (noin 20 000 merkkiä välilyönneillä) lähestymistä aiheeseen minkä tahansa asiaproosan lajin kautta. Artikkelin pohjana voi käyttää vaikka opintosuoritusta, kuten esseetä, kandia, gradua tai se voi olla esimerkiksi väitöskirjaasi esittelevä julkaisu. Paatos julkaisee myös teemaan liittyviä haastatteluja ja kirja-arvosteluita. Kaikki Paatokseen… Continue reading…
Miksi dialetheismista keskustelu on niin vaikeaa?
Tupuna Wäljas, Tampereen yliopisto Johdanto Dialetheia on jokin lause A, jolle pätee, että sekä A että sen negaatio ¬A ovat tosia. Kantaa, jonka mukaan on olemassa dialetheioja kutsutaan puolestaan dialetheismiksi. Mikäli ristiriita määritellään parina lauseita, joista toinen on toisen negaatio tai tällaisten lauseiden konjunktiona A ∧ ¬A, vastaa dialetheismi siis väitettä, että on olemassa tosia… Continue reading…