Tieteen yhtenäisyys: haastattelussa Tuomas Tahko

Maarit Heikura, Tampereen yliopisto Kansainvälisenä filosofian päivänä 17. marraskuuta On aika kaivaa aristoteleet hyllystä, sillä tänään juhlitaan Unescon kansainvälistä filosofian päivää! Unesco eli Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö lanseerasi kansainvälisen filosofian päivän vuonna 2002 korostaakseen filosofian ajatonta merkitystä inhimillisen ajattelun kehitykselle. Siitä lähtien filosofian vuosipäivää on vietetty joka marraskuun kolmas torstai. Juhlan kunniaksi julkaisemme… Continue reading…

Kirjoituskutsu: Luonto

Filosofinen kulttuurilehti PAATOS etsii kirjoittajia syksyn teemanumeroon  LUONTO Kirjoittajilta toivomme omaperäistä, selkeästi ilmaistua ja ytimekästä (noin 20 000 merkkiä välilyönneillä) lähestymistä aiheeseen minkä tahansa asiaproosan lajin kautta. Artikkelin pohjana voi käyttää vaikka opintosuoritusta, kuten esseetä, kandia, gradua tai se voi olla esimerkiksi väitöskirjaasi esittelevä julkaisu.  Paatos julkaisee myös teemaan liittyviä haastatteluja ja kirja-arvosteluita. Kaikki Paatokseen… Continue reading…

Miksi dialetheismista keskustelu on niin vaikeaa?

Tupuna Wäljas, Tampereen yliopisto Johdanto Dialetheia on jokin lause A, jolle pätee, että sekä A että sen negaatio ¬A ovat tosia. Kantaa, jonka mukaan on olemassa dialetheioja kutsutaan puolestaan dialetheismiksi. Mikäli ristiriita määritellään parina lauseita, joista toinen on toisen negaatio tai tällaisten lauseiden konjunktiona A ∧ ¬A, vastaa dialetheismi siis väitettä, että on olemassa tosia… Continue reading…

Seksiwau! Seksuaalisuus kätkee kehon

Iiris Kettunen | Vapaa tutkija Arto Tammenoksa | Väitöskirjatutkija “I read a theory once that the human intellect was like peacock feathers. Just an extravagant display intended to attract a mate. All of art, literature, a bit of Mozart, William Shakespeare, Michelangelo, and the Empire State Building. Just an elaborate mating ritual. Maybe it doesn’t… Continue reading…

Miltä data saa sut tuntumaan? Oleminen ja mundaani mittarointi

AVAUS Anna Penttilä 2020-luku. Ihminen kävelee kadulla, kunnes yhtäkkiä pysähtyy. Hän vie vasemman kätensä vyötärönsä kohdalle kämmenselkä ylöspäin pidettynä. Samalla hän taivuttaa päätään alaspäin ja kääntää katseensa kohti vasenta rannettaan. Jokin on pielessä. Pian hän alkaa oikean käden sormilla näppäillä vasemmassa ranteessaan olevaa kapinetta. Hän pitää katseen kiinnitettynä näppäilytoimintaan, kunnes on valmis. Sitten hän palauttaa… Continue reading…

Kirjoituskutsu: NORMAALI

Filosofinen kulttuurilehti PAATOS etsii kirjoittajia teemanumeroon  Normaali Ovatko päivittäiset uutiset Ukrainan sodasta normaaleja? Onko Ukrainan sota yksi kriisi muiden joukossa? Millainen normaali on edes ajateltavissa, kun Venäjän hyökkäys on peruuttamattomasti muuttanut maailmanpolitiikan asetelmia niin turvallisuuden, kaupankäynnin kuin energiankin suhteen? THL:n yleinen maskisuositus purettiin 14.4.2022. Palattiinko rajoitusten purkamisen myötä normaaliin? Onko koronasta tullut normaali kausivirus? Normaaliuden… Continue reading…

Suorittaminen, riippuvuus ja seurakunta: essee Päättymättömästä riemusta

Jaakko Syrén | Väitöskirjatutkija, Jyväskylän yliopisto Kirjoitus julkaistaan osana teemasarjaa TOIVO David Foster Wallace oli sukupolvensa ylistetyin amerikkalaiskirjailija. Hän tutki koko kirjoittajanuransa ajan kokeellisuuden, vilpittömyyden ja viihdyttävyyden suhdetta taiteessa. Vuonna 1996 ilmestynyt romaani Päättymätön riemu[1] (Infinite Jest) on Wallacen kunnianhimoisin käytännön yritys näiden ulottuvuuksien yhdistämiseksi. Teosta on kuvattu hysteeriseksi realismiksi eli realismiksi epätodellisesta maailmasta ja… Continue reading…

Kirjoituskutsu: NORMAALI

Filosofinen kulttuurilehti PAATOS etsii kirjoittajia syksyn teemanumeroon  Normaali Mikä tekee normaalista normaalin? Normaalius on jo pitkään ollut vilkkaan yhteiskunnallisen keskustelun kohteena esimerkiksi keho-, sukupuoli- ja etnisyysnormeihin liittyen. Pandemian jälkeisen ajan pilkistäessä horisontista on “uusi normaali” tullut osaksi vanhaa normaalia. On siis hyvä hetki keskustella siitä, mitä normaali oikeastaan on sekä sen roolista elämässämme ja ajattelussamme…. Continue reading…

Perustulo, korona ja toivo paremmasta huomisesta

Matti Eskelinen | Väitöskirjatutkija, Turun yliopisto Kirjoitus julkaistaan osana teemasarjaa TOIVO. Johdanto Toivo on korostuneesti jotakin, joka kohdistuu tulevaan ja peilaa nykyistä tilannetta vasten implikoiden nykyisen tilan olevan ainakin jossain määrin ei-toivottu tila. Alkuvuodesta 2020 lähtien maailmalla pandemiaksi asti levinnyt COVID-19-virus (tästä eteenpäin: koronavirus) on poikkeuksellisella tavalla tällainen tila, joka on tuonut toivon yleiseen keskusteluun… Continue reading…

Parannuksen salit – teksti toivosta tyhjyydessä ja Keski-maassa

Anttoni Kuusela Kirjoitus julkaistaan osana teemasarjaa TOIVO. ”Siellä missä on elämää, on myös toivoa”, toteaa J.R.R. Tolkien (1892—1973) teoksessaan ”Hobitti, sinne ja takaisin”[1]. Odotus ja usko siihen, että tulevaisuudessa asiat voivat olla paremmin – tai vähintäänkin toisin – lienee fantasian keskeinen elementti. Frodo kumppaneineen jaksaa kamppailla ja jatkaa matkaa pois Konnusta, sillä tuossa kamppailussa on… Continue reading…