AVAUS Anna Penttilä 2020-luku. Ihminen kävelee kadulla, kunnes yhtäkkiä pysähtyy. Hän vie vasemman kätensä vyötärönsä kohdalle kämmenselkä ylöspäin pidettynä. Samalla hän taivuttaa päätään alaspäin ja kääntää katseensa kohti vasenta rannettaan. Jokin on pielessä. Pian hän alkaa oikean käden sormilla näppäillä vasemmassa ranteessaan olevaa kapinetta. Hän pitää katseen kiinnitettynä näppäilytoimintaan, kunnes on valmis. Sitten hän palauttaa… Continue reading…
Tekijä: paatoimittaja
Kirjoituskutsu: NORMAALI
Filosofinen kulttuurilehti PAATOS etsii kirjoittajia teemanumeroon Normaali Ovatko päivittäiset uutiset Ukrainan sodasta normaaleja? Onko Ukrainan sota yksi kriisi muiden joukossa? Millainen normaali on edes ajateltavissa, kun Venäjän hyökkäys on peruuttamattomasti muuttanut maailmanpolitiikan asetelmia niin turvallisuuden, kaupankäynnin kuin energiankin suhteen? THL:n yleinen maskisuositus purettiin 14.4.2022. Palattiinko rajoitusten purkamisen myötä normaaliin? Onko koronasta tullut normaali kausivirus? Normaaliuden… Continue reading…
Suorittaminen, riippuvuus ja seurakunta: essee Päättymättömästä riemusta
Jaakko Syrén | Väitöskirjatutkija, Jyväskylän yliopisto Kirjoitus julkaistaan osana teemasarjaa TOIVO David Foster Wallace oli sukupolvensa ylistetyin amerikkalaiskirjailija. Hän tutki koko kirjoittajanuransa ajan kokeellisuuden, vilpittömyyden ja viihdyttävyyden suhdetta taiteessa. Vuonna 1996 ilmestynyt romaani Päättymätön riemu[1] (Infinite Jest) on Wallacen kunnianhimoisin käytännön yritys näiden ulottuvuuksien yhdistämiseksi. Teosta on kuvattu hysteeriseksi realismiksi eli realismiksi epätodellisesta maailmasta ja… Continue reading…
Perustulo, korona ja toivo paremmasta huomisesta
Matti Eskelinen | Väitöskirjatutkija, Turun yliopisto Kirjoitus julkaistaan osana teemasarjaa TOIVO. Johdanto Toivo on korostuneesti jotakin, joka kohdistuu tulevaan ja peilaa nykyistä tilannetta vasten implikoiden nykyisen tilan olevan ainakin jossain määrin ei-toivottu tila. Alkuvuodesta 2020 lähtien maailmalla pandemiaksi asti levinnyt COVID-19-virus (tästä eteenpäin: koronavirus) on poikkeuksellisella tavalla tällainen tila, joka on tuonut toivon yleiseen keskusteluun… Continue reading…
Parannuksen salit – teksti toivosta tyhjyydessä ja Keski-maassa
Anttoni Kuusela Kirjoitus julkaistaan osana teemasarjaa TOIVO. ”Siellä missä on elämää, on myös toivoa”, toteaa J.R.R. Tolkien (1892—1973) teoksessaan ”Hobitti, sinne ja takaisin”[1]. Odotus ja usko siihen, että tulevaisuudessa asiat voivat olla paremmin – tai vähintäänkin toisin – lienee fantasian keskeinen elementti. Frodo kumppaneineen jaksaa kamppailla ja jatkaa matkaa pois Konnusta, sillä tuossa kamppailussa on… Continue reading…
Kirjoituskutsu: TOIVO
Toivo on perityypillisen inhimillinen ajatus, tunne tai asenne. Toivolla on vahva uskonnollinen, mm. kristillinen perinne, mutta voiko (tai pitääkö) myös sekulaarin ajattelun piirissä tuntea toivoa? Onko toivo etiikkaa, politiikkaa, retoriikkaa? Mitkä ovat sen suhteet näillä kentillä muiden keskeisten orientaatiomuotojen, kuten ironian, kyynisyyden ja sarkasmin kanssa? Onko toivolla järkeä, järjellä toivoa? Kirjoittajilta toivomme omaperäistä, selkeästi ilmaistua… Continue reading…
Nihilismi ja tietoisuuden kriisi Keiji Nishitanin filosofiassa
Anttoni Kuusela & Tuomas Hirvonen Artikkelissa tarkastelemme yhden idän ja lännen vuoropuhelua edistäneen japanilaisen filosofin, Keiji Nishitanin (1900–1990), ajattelua. Monet länsimaiset ajattelijat vaikuttivat Nishitanin ajatteluun, joista tärkeimpinä voidaan mainita Schelling, Kant, Platon, Nietzsche ja Heidegger, jonka alaisuudessa Nishitani myös opiskeli hetken [1]. Nishitanin filosofian voidaan katsoa sijoittuvan osaksi zenbuddhalaisen filosofian pitkää jatkumoa. Tuon tradition osaksi… Continue reading…
Filosofian kriisi ja fataali edistysusko
Eero K.V. SuorsaVäitöskirjatutkija, Turun yliopisto 1. Aluksi Artikkelini käsittelee filosofian kriisiä nykykapitalismin kontekstissa A. C. Graylingin ja Frantz Fanonin tapausesimerkkien valossa. Elämme ekokatastrofin ja autoritaaristen hallitsijoiden varjostamaa aikakautta, ja elämänmuotomme on tiensä päässä. Kriittisten puheenvuorojen tarve on suuri filosofian sisällä, määrittelimme filosofian sitten akateemisena oppialana tai koko maailmaan suuntautuvana kriittisenä tutkimusohjelmana. Olemme suurten muutosten edessä…. Continue reading…
Ikkunat auki – muuallekin kuin Eurooppaan
Kuva: Otava[1] Vivi Säiläkivi Vaalea helsinkiläinen Ingrid on rantautunut Välimerta ylittäneen pakolaisveneen räjähdyksen jälkimainingeissa Lampedusalle. Helsingissä Ingrid on suorittanut kustannustehotonta humanistista tutkintoa ja kirjoittanut poleemisia puheita rakastetulleen Suomalaiselle. Asiat ovat eskaloituneet ihan tarkoituksella ja nyt Ingridin toinen korva on irronnut ja puolet hänen kehostaan on palovammoilla. Runneltu suomineito. Lotta Dufvan kirja Limbodusa (Otava, 2020) on… Continue reading…
Agambenin pelko
Tuomas Lammi corona (monikko coronas tai coronae) 1 kruunu 2 reunus, seppele Mitä tehdään, kun maailma ja sen tila ahdistavat? Lähdetään teorian maahan, epäreiluun paikkaan, joka ei ole missään. Otetaan etäisyyttä maailmaan. Lasketaan vasara alas kädestä, ja jäädään sitä tuijottamaan. Pysäytetään ajan kulku pysyväksi ajatukseksi. Se helpottaa, mutta sinne ei voi –… Continue reading…