Filosofinen kulttuurilehti PAATOS etsii kirjoittajia syksyn teemanumeroon LUONTO Kirjoittajilta toivomme omaperäistä, selkeästi ilmaistua ja ytimekästä (noin 20 000 merkkiä välilyönneillä) lähestymistä aiheeseen minkä tahansa asiaproosan lajin kautta. Artikkelin pohjana voi käyttää vaikka opintosuoritusta, kuten esseetä, kandia, gradua tai se voi olla esimerkiksi väitöskirjaasi esittelevä julkaisu. Paatos julkaisee myös teemaan liittyviä haastatteluja ja kirja-arvosteluita. Kaikki Paatokseen… Continue reading…
Tekijä: paatoimittaja
Miksi dialetheismista keskustelu on niin vaikeaa?
Tupuna Wäljas, Tampereen yliopisto Johdanto Dialetheia on jokin lause A, jolle pätee, että sekä A että sen negaatio ¬A ovat tosia. Kantaa, jonka mukaan on olemassa dialetheioja kutsutaan puolestaan dialetheismiksi. Mikäli ristiriita määritellään parina lauseita, joista toinen on toisen negaatio tai tällaisten lauseiden konjunktiona A ∧ ¬A, vastaa dialetheismi siis väitettä, että on olemassa tosia… Continue reading…
Seksiwau! Seksuaalisuus kätkee kehon
Iiris Kettunen | Vapaa tutkija Arto Tammenoksa | Väitöskirjatutkija “I read a theory once that the human intellect was like peacock feathers. Just an extravagant display intended to attract a mate. All of art, literature, a bit of Mozart, William Shakespeare, Michelangelo, and the Empire State Building. Just an elaborate mating ritual. Maybe it doesn’t… Continue reading…
Miltä data saa sut tuntumaan? Oleminen ja mundaani mittarointi
AVAUS Anna Penttilä 2020-luku. Ihminen kävelee kadulla, kunnes yhtäkkiä pysähtyy. Hän vie vasemman kätensä vyötärönsä kohdalle kämmenselkä ylöspäin pidettynä. Samalla hän taivuttaa päätään alaspäin ja kääntää katseensa kohti vasenta rannettaan. Jokin on pielessä. Pian hän alkaa oikean käden sormilla näppäillä vasemmassa ranteessaan olevaa kapinetta. Hän pitää katseen kiinnitettynä näppäilytoimintaan, kunnes on valmis. Sitten hän palauttaa… Continue reading…
Kirjoituskutsu: NORMAALI
Filosofinen kulttuurilehti PAATOS etsii kirjoittajia teemanumeroon Normaali Ovatko päivittäiset uutiset Ukrainan sodasta normaaleja? Onko Ukrainan sota yksi kriisi muiden joukossa? Millainen normaali on edes ajateltavissa, kun Venäjän hyökkäys on peruuttamattomasti muuttanut maailmanpolitiikan asetelmia niin turvallisuuden, kaupankäynnin kuin energiankin suhteen? THL:n yleinen maskisuositus purettiin 14.4.2022. Palattiinko rajoitusten purkamisen myötä normaaliin? Onko koronasta tullut normaali kausivirus? Normaaliuden… Continue reading…
Suorittaminen, riippuvuus ja seurakunta: essee Päättymättömästä riemusta
Jaakko Syrén | Väitöskirjatutkija, Jyväskylän yliopisto Kirjoitus julkaistaan osana teemasarjaa TOIVO David Foster Wallace oli sukupolvensa ylistetyin amerikkalaiskirjailija. Hän tutki koko kirjoittajanuransa ajan kokeellisuuden, vilpittömyyden ja viihdyttävyyden suhdetta taiteessa. Vuonna 1996 ilmestynyt romaani Päättymätön riemu[1] (Infinite Jest) on Wallacen kunnianhimoisin käytännön yritys näiden ulottuvuuksien yhdistämiseksi. Teosta on kuvattu hysteeriseksi realismiksi eli realismiksi epätodellisesta maailmasta ja… Continue reading…
Perustulo, korona ja toivo paremmasta huomisesta
Matti Eskelinen | Väitöskirjatutkija, Turun yliopisto Kirjoitus julkaistaan osana teemasarjaa TOIVO. Johdanto Toivo on korostuneesti jotakin, joka kohdistuu tulevaan ja peilaa nykyistä tilannetta vasten implikoiden nykyisen tilan olevan ainakin jossain määrin ei-toivottu tila. Alkuvuodesta 2020 lähtien maailmalla pandemiaksi asti levinnyt COVID-19-virus (tästä eteenpäin: koronavirus) on poikkeuksellisella tavalla tällainen tila, joka on tuonut toivon yleiseen keskusteluun… Continue reading…
Parannuksen salit – teksti toivosta tyhjyydessä ja Keski-maassa
Anttoni Kuusela Kirjoitus julkaistaan osana teemasarjaa TOIVO. ”Siellä missä on elämää, on myös toivoa”, toteaa J.R.R. Tolkien (1892—1973) teoksessaan ”Hobitti, sinne ja takaisin”[1]. Odotus ja usko siihen, että tulevaisuudessa asiat voivat olla paremmin – tai vähintäänkin toisin – lienee fantasian keskeinen elementti. Frodo kumppaneineen jaksaa kamppailla ja jatkaa matkaa pois Konnusta, sillä tuossa kamppailussa on… Continue reading…
Kirjoituskutsu: TOIVO
Toivo on perityypillisen inhimillinen ajatus, tunne tai asenne. Toivolla on vahva uskonnollinen, mm. kristillinen perinne, mutta voiko (tai pitääkö) myös sekulaarin ajattelun piirissä tuntea toivoa? Onko toivo etiikkaa, politiikkaa, retoriikkaa? Mitkä ovat sen suhteet näillä kentillä muiden keskeisten orientaatiomuotojen, kuten ironian, kyynisyyden ja sarkasmin kanssa? Onko toivolla järkeä, järjellä toivoa? Kirjoittajilta toivomme omaperäistä, selkeästi ilmaistua… Continue reading…
Nihilismi ja tietoisuuden kriisi Keiji Nishitanin filosofiassa
Anttoni Kuusela & Tuomas Hirvonen Artikkelissa tarkastelemme yhden idän ja lännen vuoropuhelua edistäneen japanilaisen filosofin, Keiji Nishitanin (1900–1990), ajattelua. Monet länsimaiset ajattelijat vaikuttivat Nishitanin ajatteluun, joista tärkeimpinä voidaan mainita Schelling, Kant, Platon, Nietzsche ja Heidegger, jonka alaisuudessa Nishitani myös opiskeli hetken [1]. Nishitanin filosofian voidaan katsoa sijoittuvan osaksi zenbuddhalaisen filosofian pitkää jatkumoa. Tuon tradition osaksi… Continue reading…