Jätteen maailmankuvat: elollinen ja anerginen tulkinta – eli kuinka päästää irti fossiilikapitalistisesta ajattelusta

Anna Nurminen Emme mielellämme ajattele jätettä. Poistamme sen näköpiiristämme vaivihkaa, hylkäämme huomaamattomalla eleellä näkymättömään paikkaan, epäpaikkaan, kuten kaatopaikalle, viemäristöön, maan tai veden alle, sellaisiin paikkoihin, jotka ovat samalla tavalla ihmisen mielenkiinnon ja ajattelun hylkäämiä kuin jäte, jota niihin hiljaisesti tungetaan. Jätteen voisi määritellä jonakin, mikä on poistettu havainnon mutta myös ajattelun piiristä. Tässä tekstissä tarkoituksenani… Continue reading…

Kirjoituskutsu: Nopeus

Filosofinen kulttuurilehti Paatos julistaa vuoden 2019 ensimmäisen kirjoituskutsunsa teemalla NOPEUS. Nopeus on kuljetun matkan ja käytetyn ajan osamäärä, nopeat syövät hitaat, nopeus on valttia. Elämme aikaa, jossa “nopeammin” on käytännössä synonyymi “paremmalle”, jossa “kiire” kääntyy “tärkeäksi”, jossa vauhti on tärkeämpää kuin päämäärä. Valmistumisaikoja lyhennetään, työaikaa pidennetään, tehokkuutta korostetaan. Tämänkin kirjoituskutsun kyljessä annetaan deadline, kalmanraja ikäänkuin… Continue reading…

Odradek kohtaa objekti pikku a:n

Minna Hagman Franz Kafkan kertomuksessa ”Perheenisän huoli” [1] perheenisän huolena on olio nimeltä Odradek, joka sittemmin on ollut myös useiden filosofien ja kirjallisuuskriitikoiden huolenaiheena [2]. Jo Walter Benjamin ja Theodor Adorno kävivät aikoinaan syvällekäyvää keskustelua siitä kuinka Odradekia tulisi tulkita ja ymmärtää. Benjaminille Odradek on olio, joka ilmentää ihmiskunnan ylihistoriallista syyllisyyttä aikaansaamiinsa ja unohdukseen jättämiinsä… Continue reading…

Pitääkö olla huolissaan jätteestä?

Jäte huolen ja hoivan aiheena   Veera Kinnunen Jäte huolenaiheena   Pitääkö olla huolissaan -talkshown alkuraidalla ohjelman vakiovieraat seisovat vakavina valtavan jätekasan äärellä. Ihmiset näyttävät pieniltä, täysistä jätepusseista muodostuva vuori puolestaan suurelta, harmaalta ja uhkaavalta. Tunnusmusiikkina soi mollivoittoinen suomalainen kansanmusiikki. Alkuvideon hauskuus perustuu siihen, että ellei ole muusta huolissaan, niin aina voi olla huolissaan siitä,… Continue reading…

Mitä roskapussi pohjimmiltaan on? – Jätteen olemuksesta Leibnizin ja Schopenhauerin näkemysten mukaan

Visa Helenius Sanalla jäte viitataan tavanomaisesti kohteeseen, jota pidetään vähäarvoisena tai huonona ja josta halutaan olla erossa. Esimerkiksi talousjäte on arkista tähdettä, joka halutaan eristää kaatopaikalle. Törmäämme lopulta jätteen moniin muotoihin, kuten biologiseen jätteeseen, energiajätteeseen ja teollisuusjätteeseen. Gottfried Wilhelm Leibnizin (1646–1716) ja Arthur Schopenhauerin (1788‒1860) näkemykset tarjoavat mielenkiintoisen näkökulman jätteen olemusta koskevaan pohdintaan. Leibnizin filosofian… Continue reading…

Pimeyttä tunnelin päässä – Kuvaus nykyajan työelämästä ja työttömän elämästä

Anssi Ylirönni Päätin kirjoittaa työelämäkokemuksistani, koska mielestäni on tärkeää, että mediassa annettaisiin puheääni myös muille kuin ammatillisesti menestyneille. Haluan tarjoilla annoksen realismia vastapainoksi niille lukuisille tarinoille, jotka antavat vähintään rivien väleissä ymmärtää, että kaikki työelämässä riippuu itsestä, omista kyvyistä ja omasta tahdonvoimasta. Sattuman ja onnen merkitys jää pimentoon. On hyvä muistaa myös se, että elämä… Continue reading…

Kirjoituskutsu – Kone

Konetta on aikojen saatossa käytetty selittävänä analogiana melkein kaikelle. Aikana, jona kellokoneistot edustivat teknologisen kehityksen huipentumaa, oli yleistä mieltää niin ruumis (Descartes), ajattelu ja valtio (Hobbes) kuin koko maailmankaikkeuskin (Leibniz) mekaaniseksi laitteeksi. Tietokoneiden kehittyessä keksittiin mieltää myös mieli informaatiota käsitteleväksi mustaksi laatikoksi. Verkottuneiden koneiden aikakaudella meillä on toimijaverkkoteoriaa, neuroverkkoja ja verkkoälyjä. Oli konemetaforien kautta välittyvä… Continue reading…

Haastattelussa Olli Lagerspetz ja likainen filosofia

Jaakko Reinikainen Filosofia on siitä erityinen tieteenala, että sen oma identiteetti ja määritelmä ovat tunnetusti aina enemmän tai vähemmän kyseenalaisia, filosofista toiseen vaihtuvia ja tarttuvia. Yleensä samanlaiset itsetuntemuksen ongelmat kohtaavat tieteitä vain niiden historiallisella alkutaipaleella, mutta filosofian monituhatvuotisen perinteen paremmalla puolella luulisi jo saaneen selvyyden kysymykseen, mistä tässä kaikessa on lopulta kyse. Ehkä olisikin aika… Continue reading…

Ihminen saastana – käsitteellisiä ja käytännöllisiä huomioita puhtauden kategorisesta merkityksestä

Akseli Ekola, YTK Jyväskylän yliopisto Saastat ulos! Saastat ulos! Iskulause Pohjoismaisen vastarintaliikkeen mielenosoituksessa Tampereella 21.10.2017 Sä oot likainen, etkä ikinä tule puhtaaksi Kohti Tuhoa: Hajota ja hallitse Lähes kaikissa eliöissä näyttää vaikuttavan vahva pyrkimys puhtauteen. Se ilmenee luonnossa lukemattomin eri tavoin sukimisesta ihmisten ja monien muiden nisäkkäiden pesien erillisiin käymäläosiin. Kyse on yksilön oman ruumiin ja… Continue reading…

Eettisen olemisen ja luontosuhteen rakentuminen jätekäytännöissä

Taru Lehtokunnas Jätettä on liikaa, kuten varsin hyvin tiedämme. Kuvasto jätelautoista valtamerissä täyttää ajatuksemme pakatessamme mandariineja lähikaupassa muovipussiin tai konmarittaessamme kotimme kaapistoihin hautautuneita tavaroita. Tietoisuus jätteeseen liittyvistä ongelmista on levinnyt laajalle, mutta silti jätemäärät eivät ole kääntyneet laskuun. [1] Usein syyksi tälle oletetaan yksinkertaisesti nykyihmisen piittaamattomuus luonnon resurssien haaskaamisesta ja haluttomuus tinkiä omasta mukavuudestaan. Tämänkaltainen… Continue reading…