Filosofian kriisi ja fataali edistysusko

Eero K.V. SuorsaVäitöskirjatutkija, Turun yliopisto 1.       Aluksi Artikkelini käsittelee filosofian kriisiä nykykapitalismin kontekstissa A. C. Graylingin ja Frantz Fanonin tapausesimerkkien valossa. Elämme ekokatastrofin ja autoritaaristen hallitsijoiden varjostamaa aikakautta, ja elämänmuotomme on tiensä päässä. Kriittisten puheenvuorojen tarve on suuri filosofian sisällä, määrittelimme filosofian sitten akateemisena oppialana tai koko maailmaan suuntautuvana kriittisenä tutkimusohjelmana. Olemme suurten muutosten edessä…. Continue reading…

Ikkunat auki – muuallekin kuin Eurooppaan

Kuva: Otava[1] Vivi Säiläkivi Vaalea helsinkiläinen Ingrid on rantautunut Välimerta ylittäneen pakolaisveneen räjähdyksen jälkimainingeissa Lampedusalle. Helsingissä Ingrid on suorittanut kustannustehotonta humanistista tutkintoa ja kirjoittanut poleemisia puheita rakastetulleen Suomalaiselle. Asiat ovat eskaloituneet ihan tarkoituksella ja nyt Ingridin toinen korva on irronnut ja puolet hänen kehostaan on palovammoilla. Runneltu suomineito. Lotta Dufvan kirja Limbodusa  (Otava, 2020) on… Continue reading…

Agambenin pelko

Tuomas Lammi                corona (monikko coronas tai coronae)                               1             kruunu                               2             reunus, seppele Mitä tehdään, kun maailma ja sen tila ahdistavat? Lähdetään teorian maahan, epäreiluun paikkaan, joka ei ole missään. Otetaan etäisyyttä maailmaan. Lasketaan vasara alas kädestä, ja jäädään sitä tuijottamaan. Pysäytetään ajan kulku pysyväksi ajatukseksi. Se helpottaa, mutta sinne ei voi –… Continue reading…

Kirjoituskutsu: KRIISI

Elämme moninaisten, toisiinsa liittyneiden kriisien aikaa. Oli kyseessä sitten talouskriisi, ympäristökriisi, tieteiden, journalismin tai politiikan kriisi, tunnemme poikkeustilan lopulta kaikki nahoissamme. Kriisi voikin myös henkilökohtaistua; puhutaan elämänkriisistä. Mutta mitä kriisi on? Kreikan sana krisis tarkoitti antiikissa tuomiota, riitaa ja päätöstä ja sanalla oli monia nimenomaisesti oikeudenkäyntiin liittyviä merkityksiä. Mikä kriisiytymiseen johtaa, mihin se johtaa? Mitä… Continue reading…

Rakenna, kärsi ja unhoita

Haastattelussa Helmi Kajaste Juho Rekola Andrey Zvyagintsevin elokuvassa Leviathan (2014) kuvataan Kolyan ja hänen perheensä koettelemuksia Pohjois-Venäjän maalaismaisemissa, kuvitteellisessa Pribrezhnyn kylässä. Kylän korruptoitunut pormestari yrittää saada Kolyan tontin omaan käyttöönsä. Elokuvassa syventyneen tragedian lopussa kuvataan Kolyan rakennuksen purkua, ja näytetään kaivurin kauhan pureutuvan seinästä sisään, repien seinien lankkuja toisistaan. Tarinan lopussa Kolya on menettänyt perheensä… Continue reading…

Vauhdilla kohti pääteihmistä

Hemmo Laiho Kirjoitus kuuluu teemasarjaan Nopeus. Kirjassaan Pakonopeus (La Vitesse de libération, 1995) ranskalainen filosofi ja urbanisti Paul Virilio (1932–2018) syväluotaa kriittisellä tavalla jälkiteollista informaatioyhteiskuntaa. Teos on pessimismin sävyttämä tulevaisuuskuva ihmisestä; ennen kaikkea analyysi niistä seurauksista, joita uusilla, kaikilla elämän alueilla yhä hallitsevammiksi tulleilla teknologioilla on ihmisen kokemus- ja elämismaailmaan tai laajemmin ihmisen maailmassa olemiseen… Continue reading…

Tekstiilitehtaan elävät koneet II

Machines, konemetafora ja Marxin koneanalyysin tropologia Kuisma Keskinen Artikkeli kuuluu teemasarjaan Kone. Koneista tulee tuhovoimien salakirjoitusta. Ihmisen luuranko on keskeisimpiä näistä koneista. Walther Benjamin, “Keskuspuisto”[1] Kirjoituksen edellinen osa käsitteli Rahul Jainin Machines-dokumentin konemetaforaa välineellistävän teollisuustyön moraalisena kritiikkinä. Tässä jälkimmäisessä osassa tarkastelen työläisen ja koneen suhdetta Karl Marxin Pääoman ensimmäisessä osassa (1867) esittämän koneanalyysin avulla. Kun… Continue reading…

Tekstiilitehtaan elävät koneet I

Machines, konemetaforan historia ja politisoi(tu)minen Kuisma Keskinen Artikkeli kuuluu teemasarjaan Kone. Koneista tulee tuhovoimien salakirjoitusta. Ihmisen luuranko on keskeisimpiä näistä koneista. . – Walter Benjamin, “Keskuspuisto”[1] Johdanto: Ihmiskoneita Intiassa, kielikuvia katsojan korvassa Koneet käyvät. Kankaita siirrellään, käsitellään, värjätään, laskostetaan. Koneet käyvät, ja ihmiset käyvät koneiden tahdissa. Machines (2016) on Rahul Jainin ohjaama intialaisen tekstiilitehtaan työntekijöitä… Continue reading…

Lacan ja tiedostamaton kone

Jaakko Reinikainen Tämä artikkeli kuuluu teemasarjaan Kone. Jacques Lacanin seminaari Le Séminaire sur “La Lettre Volée”, englanniksi Seminar on ‘The Purloined Letter’ (vastedes Kirje), sisältää jälkiliitteeksi osoitetun syntaktisen harjoituksen, jota Lacanin kääntäjän Bruce Finkin sanoin “kukaan ei koskaan lue”[1]. Väittämään on helppo uskoa varsinkin, jos on sattunut kyseisen liitteen lukemaan. Tässä lyhyessä esseessä pyrin avaamaan… Continue reading…

Välittävät tekoälyteknologiat

Mediaatioteoreettisia näkökulmia teknologiasuunnittelun etiikkaan Otto Sahlgren Tämä artikkeli kuuluu teemasarjaan Kone. Teknologia ympäröi ihmistä. Kun ihminen toimii läpeensä teknologisella näyttämöllä, onko teknologia enää vain välineen roolissa? Jälkifenomenologisessa teknologian filosofiassa teknologia ymmärretään aktiivisesti ihmisen havaintoa ja toimintaa suuntaavana, mahdollisuuksia avaavana ja niitä rajoittavana, perimmältään juurettomana voimana. Eettisen teknologiasuunnittelun tavoitteena on tuottaa teknologiaa, joka tekee näitä asioita… Continue reading…