Kirjoittajille

Voit lähettää käsikirjoitukset artikkeleista, esseistä, puheenvuoroista ja kirja-arvosteluista sähköpostilla toimitukselle. Toimitus päättää kirjoituksen julkaisemisesta. Käsikirjoituksen tulee olla .pdf- ,.doc-, docx.- tai .rtf-liitetiedosto. Saateviestiin on hyvä kirjoittaa pieni kuvaus lähetetystä tekstistä ja mainita lyhyesti asioita sen kirjoittajasta (ainakin nimi).

Teksti tulee kirjoittaa käyttäen riviväliä 1.5 ja fonttikokoa 12. Lisäksi tekstissä voi käyttää kursivointia ja lihavointia. Esimerkiksi teosten nimet kirjoitetaan kursiivilla ja artikkelien taas lainausmerkeissä. Mitään muita muotoiluita, kuten tekstin tasausta, ei kuitenkaan pidä käyttää. Journalistisessa aineistossa, eli esimerkiksi kirja-arvosteluissa, haastatteluissa ja kolumneissa, ensimmäinen maininta henkilöistä kirjoitetaan lihavoituna.

Pääotsikko kirjoitetaan käyttämällä lihavointia ja fonttikokoa 18. Mahdollinen alaotsikko kirjoitetaan lihavoituna ja fonttikoolla 16. Väliotsikoiden fonttikoko on 14. Kappaleet erotetaan tyhjällä rivillä.

Kirja-arvosteluissa ilmoitetaan otsikon alla arvosteltavan teoksen tekijä, teoksen nimi, kustantaja, ilmestymisvuosi ja sivumäärä, mahdollinen kääntäjä, alkuperäinen nimi ja alkuperäinen ilmestymisvuosi. Esimerkiksi:

Eduard Hanslick. Musiikille ominaisesta kauneudesta: Yritys säveltaiteen estetiikan uudistamiseksi (Vom Musikalisch-Schönen. Ein Beitrag zur Revision der Ästhetik der Tonkunst, 1854). Suomentanut Ilkka Oramo. niin & näin, Tampere, 2014. ISBN 978-952-5503-81-4.

Viittaukset kirjoitetaan numeroituina loppuviitteinä. Leipätekstissä viite merkitään lihavoituna numerona hakasulkujen sisällä: [1][2][3] ja niin edelleen. Lähteistä merkitään viitteisiin tekijän sukunimi ja selvyyden vaatiessa etunimen ensimmäinen kirjain, alkuperäinen ilmestymisvuosi ja tarvittaessa sivunumero(t). Esimerkiksi näin: Paavola, P. 1998, 965–966. Klassikkoteoksien kohdalla käytetään vakiintuneita viitteitä ja viittauskäytäntöä, joka kirjoitetaan auki lähdeluetteloon.

Lähdeluettelo kirjoitetaan muodossa:

  1. kirjoittajan, kirjoittajien tai toimittajan suku- ja etunimi.
  2. lähteen alkuperäinen ilmestymisvuosi sulkeissa.
  3. kirjan nimi kursivoituna tai artikkelin nimi ilman kursiivia (tai lainausmerkkejä).
  4. mahdollisen käännöksen alkukielinen nimi kursiivilla sekä kääntäjä.
  5. teos, jossa viitattava teksti ilmestynyt (Jos useampi lähde on samasta teoksesta, voi teoksen tiedot kirjoittaa omana lähteenään.)
  6. kustantaja ja kustannuspaikka
  7. käytetyn painoksen ilmestymisvuosi ja edition alkuperäinen ilmestymisvuosi suluissa, jos ei ole käytetty alkuperäistä teosta

Internetlähteisiin merkitään URL-osoite sekä lähteen lukuajankohta.

Esimerkiksi:

Paavola, Panu & Rinne, Mirja (2004) Miten viittaan lähteisiin – kokoelma esseitä. OtaOy, Tampere, 2007 (2005).

Paavola, Panu (1998) Miksen osaa (Why Cannot I Do It). Suom. Mirja Rinne. Teoksessa Paavola & Rinne 2004, 947–974.

Rinne, Mirja (2002) Miksi olen niin hyvä. Verkossa: http://www.tiede.org/artikkeli.htm. Luettu: 12.5.2007.

Lehtiartikkeleista ilmoitetaan lehden nimi, numero ja sivunumerot. Ennen kirjoitustyöhön ryhtymistä kannattaa silmäillä myös Paatoksen vanhoja artikkeleita ja tyylikirjaa. Neuvoja ja ohjeita voit kysyä suoraan päätoimittajilta.

Paatoksella on oikeus julkaista artikkelit sekä painetussa että verkkoversiossa. Tekijänoikeus säilyy kirjoittajalla siten, että alkuperäinen julkaisuoikeus on Paatos-lehdellä. Artikkelia voi vapaasti käyttää opetuksessa ja muuhun ei-kaupalliseen tarkoitukseen siten, että lähteenä mainitaan tekijä, artikkeli, lehden nimi ja numero sekä artikkelin URL-osoite kokonaisuudessaan.

[Päivitetty 22.5.2017]

Paatoksen tyylikirja 2007