Kirjoittajille

Käsikirjoituksen tai abstraktin artikkelista, esseestä, puheenvuorosta tai kirja-arvostelusta voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen paatos (ät) paatos.fi. Toimitus päättää kirjoituksen julkaisemisesta. Saateviestiin on hyvä kirjoittaa pieni kuvaus lähetetystä tekstistä ja mainita lyhyesti asioita sen kirjoittajasta (ainakin nimi).

Yleisiä ohjenuoria

  • Artikkelin ihannepituus on noin 20 000 merkkiä välilyönteineen. Lyhyemmän tai pidemmänkin saa tehdä, mutta yli 30 000 ylitetään mieluiten vain silloin, kun artikkelin luonne erityisen vahvasti sitä vaatii. Nettiin mahtuu kyllä tekstiä, mutta merkkimäärien rajoittamisesta on seuraavia hyötyjä:
    a) artikkelia luetaan ja jaetaan todennäköisemmin
    b) itse kultakin voi joskus unohtua, että kaikkea ei tarvitse eikä voi sanoa yhdessä tekstissä
    c) rajallinen tila kannustaa sanomaan asiat tiiviimmin, nasevammin, iskevämmin, ilman jaaritteluja ja ylipäätään kiinnostavammin.
  • Vaikka merkkimäärä on rajallinen, ei esimerkkien käytössä kannata kitsastella. Kouriintuntuvat esimerkit luovat abstraktiin filosofiseen tekstiin vaihtelua ja rytmiä.
  • Kaihda pitkiä ja koukeroisia lauserakenteita. Joskus asiaa on vaikea sanoa ilman useita sivulauseita, mutta ei kannata heti luovuttaa.
  • Virkamiesmäistä ”kapulakieltä” tai muuta kankeaa ilmaisua ei suositella. Esimerkiksi sellaisten usein epämääräisten ja kankeiden lauseenvastikkeiden, kuten johtuen, koskien ja riippuen käytön voi usein korvata jollain soljuvammalla ja täsmällisemmällä. Nykyajan kielenopas [1]  antaa seuraavan esimerkin:

    Sen sijaan että kirjoittaa:
    Keskeneräisistä neuvotteluista johtuen liikkeemme ei ole auki ensi sunnuntaina.
    Voi kirjoittaa esimerkiksi:
    Keskeneräisten neuvottelujen johdosta liikkeemme ei ole auki ensi sunnuntaina.
    Keskeneräisten neuvottelujen takia liikkeemme ei ole auki ensi sunnuntaina.
    Koska neuvottelut ovat kesken, liikkeemme ei ole auki ensi sunnuntaina.

    Myös seuraavankaltaisten sanojen sijaan on hyvä suosia notkeampia ilmauksia: kautta, taholla, myötä, välityksellä, johdosta, toimesta, suhteen, nähden, osalta.

  • Vältä toistoa ja yksitoikkoisuutta. Samaa sanaa ei kannata käyttää peräkkäisissä virkkeissä, jos sen vain voi korvata jollain muulla. Monesti kannattaa myös miettiä, voisiko jonkun tutun ja turvallisen sanan sijaan käyttää jotakin epätavallisempaa ja yllättävämpää. Akateemisilla kirjoittajilla on hieman taipumusta rajoittua turhan niukkaan sanavarastoon. Tämä tekee tekstistä helposti yksitoikkoisen, mikä vaikeuttaa tekstiin syventymistä.

Muotoseikoista

Pääotsikko ja alaotsikot kirjoitetaan käyttämällä lihavointia ja leipätekstiä suurempaa fonttia. Kappaleet erotetaan tyhjällä rivillä. Tekstissä voi käyttää kursivointia ja lihavointia. Esimerkiksi teosten nimet kirjoitetaan kursiivilla ja artikkelien taas lainausmerkeissä. Mitään muita muotoiluita, kuten tekstin tasausta, ei kuitenkaan pidä käyttää. Journalistisessa aineistossa, eli esimerkiksi kirja-arvosteluissa, haastatteluissa ja kolumneissa, ensimmäinen maininta henkilöistä kirjoitetaan lihavoituna.

Tekstin sisäinen viite kirjoitetaan WordPressiin kaksinkertaisilla hakasuluilla, eli näin:Jolloin se näyttää julkaistuna tältä:
Tekstin loppuun viite avataan näin:
Jolloin se näyttää julkaistuna tältä:

Lisäksi tekstin loppuun tulee kirjallisuusluettelo, jonne tarkemmat viitetiedot merkitään näin:

Tiedot kirjoitetaan toisin sanoen seuraavassa järjestyksessä:

  1. kirjoittajan, kirjoittajien tai toimittajan suku- ja etunimi.
  2. lähteen alkuperäinen ilmestymisvuosi sulkeissa.
  3. kirjan nimi kursivoituna tai artikkelin nimi ilman kursiivia (tai lainausmerkkejä).
  4. mahdollisen käännöksen alkukielinen nimi kursiivilla sekä kääntäjä.
  5. teos, jossa viitattava teksti ilmestynyt (Jos useampi lähde on samasta teoksesta, voi teoksen tiedot kirjoittaa omana lähteenään.)
  6. kustantaja ja kustannuspaikka
  7. käytetyn painoksen ilmestymisvuosi ja edition alkuperäinen ilmestymisvuosi suluissa, jos ei ole käytetty alkuperäistä teosta

Internetlähteisiin merkitään URL-osoite sekä lähteen lukuajankohta.

Lisää esimerkkejä:

Paavola, Panu & Rinne, Mirja (2004) Miten viittaan lähteisiin – kokoelma esseitä. OtaOy, Tampere, 2007 (2005).

Paavola, Panu (1998) Miksen osaa (Why Cannot I Do It). Suom. Mirja Rinne. Teoksessa Paavola & Rinne 2004, 947–974.

Rinne, Mirja (2002) Miksi olen niin hyvä. Verkossa: http://www.tiede.org/artikkeli.htm. Luettu: 12.5.2007.

Lehtiartikkeleista ilmoitetaan lehden nimi, numero ja sivunumerot.

Lopuksi

Ennen kirjoitustyöhön ryhtymistä kannattaa silmäillä myös Paatoksen vanhoja artikkeleita ja tyylikirjaa. Neuvoja ja ohjeita voit kysyä suoraan päätoimittajalta.

Paatoksella on oikeus julkaista artikkelit sekä painetussa että verkkoversiossa. Tekijänoikeus säilyy kirjoittajalla siten, että alkuperäinen julkaisuoikeus on Paatos-lehdellä. Artikkelia voi vapaasti käyttää opetuksessa ja muuhun ei-kaupalliseen tarkoitukseen siten, että lähteenä mainitaan tekijä, artikkeli, lehden nimi ja numero sekä artikkelin URL-osoite kokonaisuudessaan.

[Päivitetty 7.8.2018]

Paatoksen tyylikirja 2007

Lähteet

Viitteet    (↵ palaa tekstiin)

  1. http://jkorpela.fi/kielenopas/10.4.html