Potkiko Descartes koiria? Muutama sana kartesiolaisesta eläinkäsityksestä

Jan Forsman Kuuluisan tarinan mukaan ranskalainen filosofi René Descartes (1596–1650) potkaisi kerran yleisön edessä raskaana olevaa koiraa, ja tämän jälkeen moitti asiasta äläkän nostaneita ihmisiä: sen ulvahdushan on vain verrattavissa pelkkään rattaiden kolinaan. Tarina on lennokas, mutta tekstuaalista evidenssiä sen tueksi ei kuitenkaan ole ja yleisimmissä versiossa tarinan koiraa potkaiseekin eräs toinen filosofi, Descartesin filosofisena… Continue reading…

Kauhun monet kasvot – Kurkistuksia kauhun filosofiaan

Katri Leppisaari Tapani Kilpeläinen. Silmät ilman kasvoja. Kauhu filosofiana. niin & näin, Tampere, 2015. 201 s. ”Kauhu voi syntyä mistä tahansa, koska se voi ottaa millaiset kasvot tahansa.” kirjoittaa filosofi Tapani Kilpeläinen analysoidessaan John Carpenterin elokuvaa The Thing – ”se” jostakin (1982). Elokuvassa ulkoavaruudesta laskeutunut tunnistamaton ”olio” valtaa ensin Antarktiksella sijaitsevan tutkimusaseman koirien kehot –… Continue reading…

Hysteerinen Tampere ja ”lopullinen ratkaisu”

Tampereen asemakeskuksen suunnittelukilpailuun liittyvien diskurssien lacanilaista tulkintaa Minna Hagman Tässä artikkelissa tarkastellaan Tampereen asemakeskuksen suunnittelukilpailua koskevia asiakirjoja Jacques Lacanin (1901–1981) diskurssiteorian avulla. Tarkastelu perustuu pääasiassa Bruce Finkin, Janne Kurjen ja Slavoj Žižekin [1] tulkintoihin Lacanin subjektin syntyä koskevasta teoriasta sekä diskurssiteoriasta. Teorioita sovelletaan kahden itseään ilmaisevan subjektin, Tampereen kaupunkia edustavan viranomaisen ja arkkitehtuuria edustavan voittaneen kilpailuehdotuksen laatineen työryhmän, kielellisen… Continue reading…

Minättömyyden filosofiaa – buddhalainen ja taolainen eskapismi

Jere Jokinen “Mind is your only problem. All other problems are just offshoots of the mind.” – Osho Nykyaikaisessa individualismissa minäkeskeisyys on olennainen piirre. Arvostamme yksilöllistä persoonallisuutta ja meille on tärkeää kokea olevamme “oma itsemme”. Koko olemassaolomme, eksistenssimme, kiinnittyy minuuteemme. Ilman minuutta emme tietäisi, mitä olemme tai olemmeko laisinkaan. “Minättömyyden filosofiaksi” kutsumani näkemyskokonaisuus pitää ihanteenaan… Continue reading…

Maailma on yhä miehen – Sukupuolten välinen epätasa-arvo Luce Irigarayn filosofian pohjalta

Elina Halttunen-Riikonen Onko sukupuolten välisestä epätasa-arvosta keskusteleminen turhaa näinä miehen ja naisen yhtäläisten oikeuksien aikoina? Nainen on miltei tasa-arvoinen miehen kanssa, joten eikö olisi syytä uskoa tasa-arvokehityksen saavuttavan täydellistymisensä omalla painollaan? Mitä feministit voivat enää haluta (sen lisäksi että he haluavat muuttaa miehet “epämiehekkäiksi pehmoiksi”)? Edellisen kaltaiset kysymykset ovat olennainen osa aikamme tasa-arvokeskustelua; tässä artikkelissa kuitenkin käsittelen… Continue reading…

Lähelle on pitkä matka – Muistoja Barcelonan ja Tampereen yliopistojen kohtaamisesta

Jan Forsman & Siiri Porkkala Vuonna 1999 alkanut Bolognan prosessi tuli suomalaiselle yliopistomaailmalle tutuksi viimeistään kuusi vuotta myöhemmin, kun opintoviikot muuttuivat opintopisteiksi. Prosessin tarkoituksena on ollut yhdistää Eurooppalaisen korkeakoulualueen koulujärjestelmät. Vaikka Suomessa muutokset ovat olleet toistaiseksi varsin vähäisiä, osassa Euroopan maista prosessi on jo edennyt pidemmälle, eivätkä kaikki sen seuraukset ole olleet yksinomaan positiivisia. Muistutuksena… Continue reading…

Romantikot sotapolulla

Aleksi Honkasalo Eduard Hanslick. Musiikille ominaisesta kauneudesta: Yritys säveltaiteen estetiikan uudistamiseksi (Vom Musikalisch-Schönen. Ein Beitrag zur Revision der Ästhetik der Tonkunst, 1854). Suomentanut Ilkka Oramo. niin & näin, Tampere, 2014. ISBN 978-952-5503-81-4. Eduard Hanslick (1825–1904) ei ole filosofien keskuudessa kovin tunnettu nimi. Sen sijaan hänet mainitaan useimmissa musiikin historiaa käsittelevissä teoksissa. Hanslick nimitettiin ensimmäiseen musiikille… Continue reading…