Jätteen maailmankuvat: elollinen ja anerginen tulkinta – eli kuinka päästää irti fossiilikapitalistisesta ajattelusta

Anna Nurminen Emme mielellämme ajattele jätettä. Poistamme sen näköpiiristämme vaivihkaa, hylkäämme huomaamattomalla eleellä näkymättömään paikkaan, epäpaikkaan, kuten kaatopaikalle, viemäristöön, maan tai veden alle, sellaisiin paikkoihin, jotka ovat samalla tavalla ihmisen mielenkiinnon ja ajattelun hylkäämiä kuin jäte, jota niihin hiljaisesti tungetaan. Jätteen voisi määritellä jonakin, mikä on poistettu havainnon mutta myös ajattelun piiristä. Tässä tekstissä tarkoituksenani… Continue reading…

Kirjoituskutsu: Nopeus

Filosofinen kulttuurilehti Paatos julistaa vuoden 2019 ensimmäisen kirjoituskutsunsa teemalla NOPEUS. Nopeus on kuljetun matkan ja käytetyn ajan osamäärä, nopeat syövät hitaat, nopeus on valttia. Elämme aikaa, jossa “nopeammin” on käytännössä synonyymi “paremmalle”, jossa “kiire” kääntyy “tärkeäksi”, jossa vauhti on tärkeämpää kuin päämäärä. Valmistumisaikoja lyhennetään, työaikaa pidennetään, tehokkuutta korostetaan. Tämänkin kirjoituskutsun kyljessä annetaan deadline, kalmanraja ikäänkuin… Continue reading…

Odradek kohtaa objekti pikku a:n

Minna Hagman Franz Kafkan kertomuksessa ”Perheenisän huoli” [1] perheenisän huolena on olio nimeltä Odradek, joka sittemmin on ollut myös useiden filosofien ja kirjallisuuskriitikoiden huolenaiheena [2]. Jo Walter Benjamin ja Theodor Adorno kävivät aikoinaan syvällekäyvää keskustelua siitä kuinka Odradekia tulisi tulkita ja ymmärtää. Benjaminille Odradek on olio, joka ilmentää ihmiskunnan ylihistoriallista syyllisyyttä aikaansaamiinsa ja unohdukseen jättämiinsä… Continue reading…

Pimeyttä tunnelin päässä – Kuvaus nykyajan työelämästä ja työttömän elämästä

Anssi Ylirönni Päätin kirjoittaa työelämäkokemuksistani, koska mielestäni on tärkeää, että mediassa annettaisiin puheääni myös muille kuin ammatillisesti menestyneille. Haluan tarjoilla annoksen realismia vastapainoksi niille lukuisille tarinoille, jotka antavat vähintään rivien väleissä ymmärtää, että kaikki työelämässä riippuu itsestä, omista kyvyistä ja omasta tahdonvoimasta. Sattuman ja onnen merkitys jää pimentoon. On hyvä muistaa myös se, että elämä… Continue reading…

Kirjoituskutsu – Kone

Konetta on aikojen saatossa käytetty selittävänä analogiana melkein kaikelle. Aikana, jona kellokoneistot edustivat teknologisen kehityksen huipentumaa, oli yleistä mieltää niin ruumis (Descartes), ajattelu ja valtio (Hobbes) kuin koko maailmankaikkeuskin (Leibniz) mekaaniseksi laitteeksi. Tietokoneiden kehittyessä keksittiin mieltää myös mieli informaatiota käsitteleväksi mustaksi laatikoksi. Verkottuneiden koneiden aikakaudella meillä on toimijaverkkoteoriaa, neuroverkkoja ja verkkoälyjä. Oli konemetaforien kautta välittyvä… Continue reading…

Haastattelussa Olli Lagerspetz ja likainen filosofia

Jaakko Reinikainen Filosofia on siitä erityinen tieteenala, että sen oma identiteetti ja määritelmä ovat tunnetusti aina enemmän tai vähemmän kyseenalaisia, filosofista toiseen vaihtuvia ja tarttuvia. Yleensä samanlaiset itsetuntemuksen ongelmat kohtaavat tieteitä vain niiden historiallisella alkutaipaleella, mutta filosofian monituhatvuotisen perinteen paremmalla puolella luulisi jo saaneen selvyyden kysymykseen, mistä tässä kaikessa on lopulta kyse. Ehkä olisikin aika… Continue reading…

Taideteos ongelmajätteenä

Tuomo Vuoteenoma Luonnonvarojen hyväksikäytön ja materiaalisen tuotannon tultua yhä yltäkylläisemmäksi on ihmisen täytynyt keksiä täytettä joutilaistuvaan olemassaoloonsa. Yksi näistä eksitentiaalisista kouristuksista on taiteen tekeminen. Kuten kaikessa ylijäämässä, myös teollisessa tuotannossa – kun markkinat ovat täynnä – syntyy varastointiongelma. Samalla tavoin kuin todellisuutemme on kuormittunut liiallisella ja tarpeettomalla materialla, taideteoksen kiertokulku ei ole orgaaninen – se… Continue reading…

Tässä teemassa julkaistut kirjoitukset: Tuomo Vuoteenoma: Taideteos ongelmajätteenäTaru Lehtokunnas: Eettisen olemisen ja luontosuhteen rakentuminen jätekäytännöissäAkseli Ekola: Ihminen saastanaJaakko Reinikainen: Haastattelussa Olli Lagerspetz ja Likainen filosofiaVisa Helenius: Mitä roskapussi pohjimmiltaan on?Veera Kinnunen: Jäte huolen ja hoivan aiheenaMinna Hagman: Odradek kohtaa objekti pikku a:nAnna Nurminen: Jätteen maailmankuvat: elollinen ja anerginen tulkintaTeemu Loikkanen: Dyykkaus, hävikkiruoka ja järjestys

Faktojen osaaminen ei ole tae oikeassa olemisesta

Mitä olen oppinut väitöskirjaa tehdessäni, osa IV Janne M. Korhonen Tätä kirjoittaessani Facebookissani on ollut puheenaiheena se, onko oikein karkottaa kahdeksan kuukauden ikäinen sylivauva takaisin sotaa käyvään maahan. On irvokasta, että asiasta joudutaan edes keskustelemaan – mutta toisaalta, keskustelu paljastaa hienosti, mitä “maahanmuuttokriittisyys” vuonna 2017 on. Samat ihmiset, jotka ovat viimeiset vuodet määkineet hengellisten johtajiensa… Continue reading…

Vaihtoehdot ovat analyysiparalyysi tai arvopohjaisuus

Mitä olen oppinut väitöskirjaa tehdessä, osa III Janne M. Korhonen Olen oppinut, etten ymmärrä politiikasta juuri mitään. Minulla ei suoraan sanottuna ole hajun munaakaan siitä, miten verotus tai valtiontalous tai vaikka koululaitos tulisi “oikeasti” järjestellä, enkä tiedä miten vaikkapa tuloerojen kasvu todella vaikuttaa sosiaaliseen dynamiikkaan. Asiat ovat oikeasti monimutkaisia ja perehtymistä vaativia, ja vain ani… Continue reading…